| Emit | Elektroninen leimaus-, väliaika- ja ajanottojärjestelmä. Yleensä Emitistä puhuttaessa tarkoitetaan pientä muovista korttia, jota käytetään leimauksessa. |
| EmiTag | Varsinkin hiihtosuunnistuksessa valtaa ottanut elektroninen leimausjärjestelmä, joka ei vaadi kosketusta. Leimaus tapahtuu, kun urheilija tuo kilpailukortin lähelle leimauslaitetta. |
| Hajonta | Viestikilpailuissa kilpailijat hajautetaan eri reiteille hajonnan avulla. Hajontojen periaatteena on, että kilpailijat voivat juosta yksittäisiä lenkkejä, radanosia tai rastivälejä eri järjestyksessä kuitenkin siten, että kokonaisuutena kaikki juoksevat saman radan eli viimeistään maaliin tultaessa kaikki joukkueet ovat kiertäneet samat rastit ja rastivälit. Hajontaa voidaan käyttää myös väliaikalähdöissä, jos halutaan pitää kilpailijoiden lähtöväli lyhyenä ja estää takana tulevan hyötyminen edellä menevän näkemisestä. |
| IRMA | Suunnistusliiton tietojärjestelmä, joka sisältää ilmoittautumis-, maksu- ja rankipalvelut. Kotimainen kilpailukalenteri löytyy IRMAn aloitussivulta. |
| Karsinta | Osassa arvokilpailuista on käytössä suuren osallistujamäärän takia karsinta, jonka perusteella osa juoksijoista pääsee finaaliin. Monesti finaalista ulos jääneillä on mahdollisuus kilpailla B-finaalissa. |
| Kartanvaihto | Joissain kilpailuissa, erityisesti pitkillä matkoilla, kilpailu koostuu useammasta lenkistä, joiden välissä olevassa kartanvaihtopisteessä kilpailija saa seuraavan lenkin kartan. |
| Kilpailukortti | Kortti, johon suunnistaja merkitsee tietoja itsestään, mm. nimi, seura, lähtöaika jne. Kilpailijan lähtiessä maastoon osa kortissa jätetään lähtöön. Aikaisemmin kilpailukorttia käytettiin leimauksessa. Nykyisin kilpailukorttit ovat lähinnä käytössä kuntorasteilla ja niiden tärkein merkitys on valvoa, että kaikki kilpailijat on saatu pois maastosta. |
| Kuntorastit | Eri seurojen järjestämistä kaikille avoimista suunnistustapahtumista käytetään nimeä kuntorastit. Tunnetaan myös nimellä iltarastit, viikkorastit, aluerastit tms. Iso osa suomalaisista kuntorasteista löytyy Kuntorastikalenterista. |
| K-piste | Kartassa kolmiolla ja maastossa rastilipulla merkitty radan alkamispiste, joka kaikkien kilpailijoiden tulee ohittaa. Usein kilpailun varsinainen lähtöpaikka on eri kuin k-piste, mutta tällöin lähdöstä on viitoitus k-pisteelle. |
| Käyräväli | Maaston korkeussuhteet merkitään karttaan korkeuskäyrillä, joiden tiheyttä käyräväli kuvaa. Useimmiten käyräväli on 5 tai 2,5 metriä. |
| Lähtökynnys | Lähtöön johtavalla matkalla oleva tarkistuspiste, joka kilpailijan tulee ohittaa järjestäjän määräämänä ajankohtana. Käytetään, kun halutaan estää riski siitä, että omaa lähtöä odottavat kilpailijat voisivat saada tietoa maastosta jo maaliin tulleilta kilpailijoilta. |
| Maasto | Suunnistusmaastolla tarkoitetaan aluetta, jossa suunnistus suoritetaan. Kyseessä voi olla esimerkiksi metsä, puisto tai kaupunki. |
| MOBO | Mobiilisuunnistus (lyhenne johdettu sanasta MOBileOrienteering). MOBO-sovellus on saatavissa yleisimpiin älypuhelimiin ja sen avulla voi suunnistaa ja leimata sovelluksesta löytyvillä kiintorastiradoilla. Suunnistusliitto koordinoi suomalaisten ratojen luontia. Sovelluksen on luonut virolainen Tarmo Klaar. |
| Nastari | Hyvin jalkaa tukeva suunnistusjalkine, jonka nastoitettu pohja on maastossa pitävä ja tukeva. |
| Nenä | Korkeuskäyrän muoto, jolla kuvataan rinteessä ympäristöstään nouseva, ulkoneva muoto. |
| Notko | Korkeuskäyrän muoto, jolla kuvataan rinteessä oleva painanne, nenän vastakohta. |
| OCAD | Karttojen piirtämiseen ja ratojen suunnitteluun käytettävä tietokoneohjelma. |
| Oravapolkukoulu | Yleisnimi seurojen järjestämästä lasten suunnistusopetuksesta, joka voidaan toteuttaa myös Hippo-suunnistuskoulun, suunnistuskoulun tms. nimen alla. |
| Partiosuunnistus | Partiosuunnistuksessa joukkue muodostaa kahdesta tai kolmesta suunnistajasta. Osa rasteista on hajontarasteja, joilla käy vain yksi partion jäsenistä ja osa yhteisrasteja, joilla kaikkien on käytävä. Partio voi itse päättää, miten rastit jaetaan. Tavoitteena on ajallisesti mahdollisimman tasaiset suoritukset. |
| Peesaaminen | Toisen kilpailijan tahallinen seuraaminen tarkoituksena hyötyä hänen suunnistustaidoistaan. Peesaaminen on kielletty suunnistuksen lajisäännöissä. |
| Perhoslenkki | Hajontatapa, jota voidaan käyttää esimerkiksi väliaikalähtökisassa, kun halutaan käyttää lyhyttä lähtöväliä tai kun kisa halutaan järjestää pienellä alueella. Perhoslenkissä on keskusrasti sekä useita muutamasta rastivälistä muodostuvia silmukoita, jotka peräkkäin lähteneet kilpailijat kiertävät eri järjestyksessä. |
| Pienipiirteinen | Maasto, joka sisältää paljon erilaisia yksityiskohtia ja tarkkaa suunnistusta. |
| Pihtileimaus | Perinteinen leimausjärjestelmä. Kilpailukorttiin painetaan rastilla olevilla pihdeillä leima merkiksi oikealla rastilla käynnistä. |
| Piikkari | Suunnistuskenkä, jonka pohjassa on piikit. Kielletty monissa kilpailuissa. |
| Pullautuskartta | Jarkko Ryypön kehittämällä Karttapullauttimelle tehty suunnistuskartta. Karttapullautin käyttää hyväkseen Maanmittauslaitoksen avointa laserkeilausaineistoa ja tuottaa aineistosta pullautuskartan. |
| Pummi | Virhe. |
| R1/R2 | Osassa SM-kilpailuista (pitkä matka, keskimatka, viesti) on käytössä jako ryhmä 1 (R1) ja ryhmä 2 (R2) eli kilpailut järjestetään kahtena erillisenä tapahtumana. Ryhmä 1:ssä kilpailevat ns. pääsarjat eli H/D21 sekä nuorten 14–20-vuotiaiden sarjat. Ryhmä 2:ssa kilpailevat veteraani-ikäiset SM-suunnistajat. |
| Rastimäärite | Tarkentaa kartan antamaa kuvaa rastipisteestä. Rastimäärite sisältää rastin numerotunnuksen sekä kuvallisen ja/tai sanallisen selityksen rastilipun sijainnista, esimerkiksi kumpareen pohjoisjuuri. |
| Rastinotto | Rastin lähestyminen ja rastille saapuminen varmojen kiintopisteiden kautta. |
| Rastipiste | Ympäröivästä maastosta selvästi erottuva ja karttaan piirretty kohde, joka merkitään rastilipulla. Kartassa rastipiste merkitään ympyrällä. |
| Rastiralli | Kilpailujen yhteydessä järjestettävä lapsille suunnattu ei-kilpailullinen suunnistustapahtuma. Rastiralliin voi ilmoittautua paikan päällä, ja siihen voi osallistua parin tai saattajan kanssa. Aika otetaan, jos osallistuja niin haluaa. Rastiralli voi sisältää tehtäväradan (6–8-vuotiaille) sekä isommille lapsille tarkoitetun rastireitin tai lyhyen suunnistusradan. |
| Rastiviikot | 3–5 kilpailun ja kisapäivän muodostama tapahtuma. Fin5-suunnistusviikko ja Kainuun Rastiviikko ovat kaksi Suomen suurinta suunnistusviikkoa. |
| Rastiväli | Kahden rastin väli. |
| Reitinvalinta | Kilpailijan tekemä suunnitelma, miten edetä yksittäinen rastiväli. Reitinvalintaan vaikuttavia asioita ovat oman fysiikan sekä suunnistustaitojen lisäksi myös maaston muodot, kulkukelpoisuus, kulku-urat ja muut kohteet. |
| Reittihärveli | Internetissä oleva palvelu, jossa oleviin karttoihin suunnistajat voivat piirtää omat reitinvalintansa. |
| RR | Rastireitti. Alle 10-vuotiaiden kilpailumuoto ja Rastirallin yksi ratavaihtoehdoista. Rastireitissä maastoon on merkitty yhteinen viitoitusnauha tai kreipeillä merkitty viitoitus, jonka varrella rastit ovat. |
| Putkiosuus | Putkiosuuksista puhutaan erityisesti viestissä. Putkiosuudella käytössä ei ole hajontarasteja, joten kaikki kilpailijat kiertävät saman radan. |
| Samaistusvirhe | Suunnistaja hahmottaa karttaa ja maaston kohdetta, mutta kyseessä onkin vastaava kohde jossain muualla maastossa. |
| Siimari | Rasti- ja tukireiteillä käytettyä yhtenäistä viitoitusnauhaa voidaan kutsua myös siimariksi. |
| SportIdent | Toinen vallitseva elektroninen leimausjärjestelmä. Yleisesti käytössä mm. Keski-Euroopassa. |
| Suppa | Syvennys luonnonmaastossa, luonnon kuoppa, jonka jokainen reuna on nousevaa rinnettä. |
| Suunnistustekniikka | Suomessa suunnistustekniikka ymmärretään osaksi suunnistustaitoa yhdessä suunnistusajattelun ja suorituksen hallinnan kanssa. Tällöin suunnistustekniikalla kuvataan kartanlukutaitoa ja kompassin käyttöä, yksilöllistä suunnistustyyliä, tapaa suunnistaa. Kansainvälisesti termiä käytetään enemmän kuvaamaan myös ajatusprosessia. |
| Tarkkuussuunnistus | tarkkuussuunnistus on laji, jossa kaikki, katsomatta ikää, sukupuolta tai liikuntakykyä, voivat harrastaa ja kilpailla samassa sarjassa. Tämä on mahdollista, sillä tarkkuussuunnistuksessa (eng. Trail Orienteering, TrailO) ei mitata fyysistä suoritusta, vaan laji perustuu päättelytehtäviin. Rata muodostuu tehtävistä, joissa ratkaistaan, mikä 2-5 rastilipusta vastaa karttaan merkittyä ja määritteillä tarkennettua rastia. Eliittitasolla kilpailtaessa voidaan käyttää myös ns. nollarastia, jolloin yksikään tarjotuista rastilipuista ei ole oikeassa paikassa. |
| TR | Yksi alle 12-vuotiaiden kilpailumuodoista. Tukireitillä maastoon on merkitty rastit ja yhtenäinen viitoitus. Rastit on sijoitettu hieman sivuun viitoitukselta ja ne kierretään numerojärjestyksessä. |
| Varvaus | Kun kilpailijat ohjataan juoksemaan kilpailukeskuksen läpi ilman yleisörastia tai kartanvaihtoa, puhutaan varvauksesta. |
| Yhteislähtö | Yhteislähtökilpailussa kaikki kilpailijat lähtevät samaan aikaan. |
| Yleisörasti | Useimmiten kilpailukeskukseen, sen lähistölle tai näköyhteyteen sijoitettu rasti, jolta yleisö voi seurata kilpailun etenemistä. Sprintissä kaikki rastit ovat yleisörasteja, sillä kilpailuja voi seurata vapaasti maastosta. |